Historia

Lauttamäen perinnetila on perheyritys, ja sitä on pyörittänyt vuodesta 1982 lähtien jo kuudes suvun edustaja. Lauttamäen tarina on alkanut 1860-luvulla, jolloin ensimmäiset rakennukset ovat valmistuneet. Toinen päärakennus on rakennettu vuonna 1900 Lauttamäen Yhtiömeijeriksi. Maidot kerättiin lähialueilta ja kermasta kirnuttiin voita hevosvoimien kierrättäessä kirnua. Hevoset olivat riihellä asti ja köydet ylsivät meijerirakennuksen tupaan. Hevoskierron jälki on vieläkin nähtävissä meijerituvan katossa. Voi vietiin hevosreellä Ähtärin rautatieasemalle, josta juna vei voin Hankoon ja siitä edelleen laivalla Englantiin ja Tanskaan asti. Meijerin kirjanpidon hoiti venäläissyntyinen Könjef, joka piti myös kauppaa meijerirakennuksen toisessa päädyssä. 1930-luvulla meijerirakennus remontoitiin niin, että sinne siirtyi talonpidosta luopunut isäntäpari asumaan. Kolmas rakennus pihapiirissä on ollut palkollisten rakennus. Ylhäällä nukkui rengit ja alhaalla piijat. Nykään rakennuksessa on talon lämpökeskus, autotalli ja traktoritalli.

Aikojen saatossa Lauttamäen pihapiirissä on ollut jopa 40 eri rakennusta, joista osa on kuitenkin palanut tulipalossa. Lauttamäen isäntä Lauri on tuonut tilalle uusia rakennuksia, jotka hän on purkanut muualla ja rakentanut uudelleen Lauttamäessä. Riihitupa on alun perin rakennettu Multialle ja saunarakennus Karstulaan, joista isäntä on ne tuonut Lauttamäkeen vuonna 1999. Aitat ovat alun perin olleet läheisellä tilalla, josta ne on siirretty vuonna 1999. Nykyään Lauttamäen pihapiirissä on noin 20 erilaista rakennusta, kuten matkailurakennus, aittoja ja pihasauna. Lauttamäen rakennukset ovat omilla kädentaidoilla remontoitu ja korjattu. Puut on hankittu omasta metsästä, sahattu lankuiksi ja käytetty rakentamiseen. Puista on tehty myös päreitä kattoihin ja myyntiin. Punamultamaalikin on itse keitetty ja rakennukset on sillä maalattu. Onpa Lauttamäessä keitetty sahtiakin myyntiin asti.

Yritystoiminta Lauttamäessä on alkanut vuoden 1985 paikkeilla, kun läheisen Saarijärven koskireitin melojat ja koskenlaskijat pyysivät Lauttamäestä majoituspaikkaa toisesta päärakennuksessa. He pyysivät myös keittoruokaa koskireitin varrelle luontoon. Sen jälkeen tuli Suomen Invalidien Urheiluliiton koskenlasku- ja melontakurssilaisia Lauttamäelle majoittumaan. Joitakin hääjuhlia oli ensin toisen päärakennuksen tiloissa. Useita pareja on vihitty Lauttamäessä pihassa ja riihikirkkotiellä sekä riihikirkossa. Navettaan Lauttamäen isäntä Lauri on tehnyt juhlatilan vuonna 1996. Siitä alkoi toiminta kehittyä. Lauttamäessä on aikoinaan järjestetty myös useita leirikouluja ja muita leirejä. Lapsia on hauskuutettu ajelemalla itsetehdyillä lännenvankkureilla hevosen ja sittemmin traktorin vetämänä. Kyydissä on viihtynyt myös kultainen noutaja Vili. Lapsille järjestettiin luontoretkiä metsään tutkimaan muurahaispesiä ja luontorasteja. Ateriat on aina valmistettu toivomusten mukaan.

Lauri-isäntä kokosi ja keräsi jo lapsena pappansa kanssa Lauttamäen vinteiltä museoesineitä eli talon omia vanhoja käyttö- ja tarve-esineitä kotimuseoksi. Myös voin teon valmistuksessa käytetyt lasiset koelasiputket ovat nähtävänä Lauttamäen kokelmassa ja voin leima: "Finnish product" löytyy museoesineiden joukosta. Vuonna 1978 yli 700 esineen kokoelman numeroi ja luetteloi kortistoiksi Jyväskylän Yliopistossa historian opiskelija. Tiedot ovat myös Keski-Suomen Maakuntamuseossa. Lauttamäki on vuosien varrella saanut valtakunnallista ja maakunnallista tunnustusta maaseudun perinteiden ja kulttuuriympäristön vaalimisesta, mm. Perinteisen rakentamisen kunniakilpi vuonna 1987.